Aamupäivä kului kevyessä jännityksessä ilapäivällä olevan näytteen vuoksi jonka saimme esittää 516 ihmiselle. Ihana päivä ystävien seurassa.

Viereisessä kuvassa on Mercy, takana hänen äitinsä.


Kello puoli viiden maissa jouduimme matatuun jota ajoi varsinainen kauhu kuski. Iltapäivän ruuhka jonot hän ohitti vauhdilla ojan kautta töötäten tienreunassa käveleville jalankulkijoille. Huokasimme helpotuksesta kuskin vaihtuessa puolimatkassa, mutta turhaan sillä seuraava oli vielä kamalampi. Suuressa risteyksessäkään hän ei välittänyt liikennevaloista vain kaasutti eteenpäivän punaisia päin. Tästä mainitessani

hänelle, hän vain innostui entisestään ja näytti kuinka kovaa matatulla todella uskaltaa ajaa muiden autojen seassa, hullua! Hengissä selvittiin ja saatiin vielä lautalta seuraksemme ystäväperhe Nduat.

Noel on hurjan ihastunut heidän tyttäreeseen Ireneen. Perheen äiti on taka-alalla, isä keskellä ja poika oikealla.

Oikeassa kuvassa poikien yläpuolella on tarra jossa luki: ”A prayer a day keeps the devil away.”

Sunnuntaina chapatin leipomisen sekä pyykkäämisen jälkeen kiiruhdimme Kongo joelle nauttimaan auringon lämmöstä. Päivä oli yksi elämäni parhaimmista, katsoa kun pojat juoksivat onnellisina vedessä pelaten ja uiden. Lämpö hämärsi kaukaisen maiseman utuiseksi ja rannalla oli rauhallista, pitkään vain me. Näin juhlistimme 6 kihlapäiväämme.

 

Ylä kuvissa näkyy kuinka matalalla vesi oli, joki oli lähes kokonaan kuiva, vain matala uoma joka johti mereen (näet toisessa kuvassa).


Noel leikki rapujen seassa kivenkolossa.


Illallisen nautimme Italialaisessa ravintolassa Anielloksessa. Ruuan lisäksi hyvää ravintolassa on televisio joka tarjosi vielä jalkapalloa poikien iloksi! Äänekäs Italialainen joukko kannusti suosikkejaan.


Maanantaina jaksoimme vielä nauttia rannasta Nomandilla. Yksi suuri syy miksi aina sinne hakeudumme rannan lisäksi on paikan jäätelö. Aurinkoinen, mutta ärsyttävän tuulinen päivä. Tuuli oli niin kova, että lentävä hiekka tuntui pistelyltä iholla, jälkiruoka kastike lensi lusikasta tuulessa päälle.

Sitten olemmekin tulleet jo tähän tiistaihin. Vaikka olemme täällä Ukundassa jo pitkään oleskelleetkin, emme ole vielä kertaakaan vierailleet läheisillä Simba Hillseillä sijaitsevalla kansallispuistossa. Viimeisellä retkellämme tällä kertaa suuntasimme tutustumaan puistoon. Shimba kukkuloilla ajaessa voi ihailla todella kauniita maisemia. Eläimiä ei näe kovinkaan paljon, puistossa on puhveleita, norsuja sekä kaksi kirahvia, keihäs antilooppeja (keihäs antilooppeja löytyy Itä-Afrikasta vain täältä Simba Hillseiltä.) sekä leobardeja muiden pienien eläimien lisäksi. Meitä onnisti kuitenkin nähdä tänään kaunis kirahvi joka oli haavoittunut, keihäs antilooppeja,  ”kovisteleva” nuori norsu toisen nuoren kanssa, puhveleita, pahkasikoja sekä arkoja bushbuckejä. Kauniita lintuja näimme useita sekä upeita Afrikan kalakotkia aivan läheltä.

Nautimme kauniista maisemista aamiaisella Pengo kukkulalla.


Aamuajelun jälkeen haimme vartijan mukaamme, koska lähdimme laskeutumaan kukkulalta alas Sheldrick Fallsille, vesiputouksille. Matkaa pientä polkua pitkin putouksille tulee kaksi kilometriä. Kulku oli välillä hankalaa, Noel kaatui monta kertaa, mutta ei kertaakaan sanonut ettei jaksaisi kävellä. Kuumuudessa kulkeminen palkittiin viileällä vedellä joka raikkaana pauhasi alas korkealta kalliolta. Vilvoittelimme ”suihkussa”, josta veden mukana sai päälleen pieniä kiviä.


Emmepä aavistaneet kuinka kauhea paluu, takaisin nousu, paahtavassa auringossa olisi. Noel luovutti varjoisan metsäosuuden jälkeen ja kipusi reppuselkään. Keskipäivän auringossa, 15 kiloa selässä roikkuen (tai kamerareppu) jyrkkä nousu oli sanoinkuvaamattoman kauhea!


Hetkiä putouksille menosta, olosta...muttei paluusta, voimat eivät riittäneet.

Ihastuttavat maisemat taakse jättäen ajoimme ulos puistosta läheiselle Simba hotellille lounaalle. (alapuolen kuvassa kaukana voi nähdä Intianvaltameren. Lintu on jokin kuningaskalastaja)Terassilla syödessä saimme ihaille muunmuassa kahta kaunista Afrikan kalakotkaa aivan lähällä. Lammessa uiskenteli Monitor Lizard. Joskus elefantit tulevat juomaan lammelle, valitettavasti emme tätä tapahtumaa saaneet nähdä. Simba hotelli oli vaikuttava omassa viidakko tunnelmassaan.

Retkipäivä oli siis oikein onnistunut, saimme nähdä taas monta luonnon ihmettä ja nauttia päivästä perheenä.


Nyt ilta on jo pimennyt, lastenkin äänet hieman vaimenneet. Alakerran naapurin palmuun kiedottu välkkyvä ja värikäs valokaapeli sekä suurille masai patsaille puetut tonttulakit muistuttavat joulusta. Meillä on suunnitelmissa huomenna käydä hyvästelemässä loput tuttavat kylältä ja loppuviikosta nauttia rannasta sekä ystävien seurasta. Taidan vielä kerran raportoida tekemisemme, jotta kokonaisuudesta tulisi täydellisen täysi.


Nauttikaa vapaapäivistänne ja toivottavasti ihanasta lumesta! Lämpimät terveiset kaikille.