Blogini
Blogini
Apinajahtia ja muita ihmeitä
On keskiviikko aamupäivä, kun nyt kirjoitan tätä. Ulkona sataa vettä, kohisee Alicia Keysin taustalla. Yölläkin satoi ja nyt jatkuvat sadekuurot ovat jo pehmittäneet maan mutaiseksi. Toni on sadetta uhmaten liikenteessä. Lämmin on, eikä sadekkaan haittaa oikeastaan, vain mutainen maa on harmillinen. Ensimmäinen sadePÄIVÄ täällä, öisinhän on satanut reippaastikkin. Noel leikkii omassa mielikuvitus maailmassaan, hän lähti juuri serkku-Williaminsa kanssa kouluun. Hänessä on kyllä jo 10 päivän täällä olon jälkeen näkyvissä ikävän merkkejä Suomeen, tai lähinnä serkkuihin ja isovanhempiin.
Kuluneet edelliset kolme päivää on sujunut hyvin, lähinnä tutkien luonon ihmeellisyyttä ja nauttien auringosta. Sunnuntai aamu alkoi apinan kanssa taistellessa aamiaisestamme. Kovin röyhkeäksi on naapurimme tullut, kun ei meinannut millään uskoa, ettei keittiöömme ole asiaa. Apinat täällä eivät pelkää valkoisia, naisia eikä lapsia. Vaikka kuinka huutaisimme ja huitoisimme, ne katselevat hölmistyneenä viuhtomistamme. Paikalliset miehet tai ritsalla ja kivillä lähestyvät miehet saavat parhaan ”kosketuksen” apinoihin. Onneksi meillä on otsalamppu! Kädenulottuvilla ollut monikäyttöinen lamppu muuttui Tonin käsissä myös ritsaksi (emme ole vielä kerenneet ostamaan oikeaa ritsaa). Pieni simpukka ja otsalamppu ajoi häiriköijän tiehensä!
Aamupäivällä kokouksesta palatessamme, Noel keräsi tieltä taskunsa täyteen pieniä kiviä apinaa varten odottamaan, hän on ehkä aavistuksen liiankin innokas ”metsästämään” eläimiä.
sunnuntai 12.10-keskiviikko 15.10.2008
Päivä oli aamusta asti niin kuuma, että jo aamulla kello 9 olin nääntymäisillä salin penkkiin! Kuumuus verotti myös pojan voimat sillä hän nautti ylelliset kolmen tunnin päikkärit ilalla. Me Tonin kanssa mietittiin mitä ihanaa tekisimmekään jos olisimme Rahkoilassa. Oli nimittäin niiiiiiiiiiiin tylsää. Onneksi illan pelasti siskoni meille matkalle ostama Yatzy-peli. Pelistä on muuten tullut jo Noelinkin suuri suosikki, tosin hieman omilla säännöillä.
Illlan jalkapallo-ottelun ohella löysimme sammakon nauttimassa lämpimästä illasta.
Viime talvena täällä Keniassa vieraili perheemmekin sekä ystävä pariskuntamme. Tutustuimme silloin aivan asumuksemme lähellä olevaan ”puupaikkaan”, pajaan jossa paikalliset kaivertajat valmistavat kauniita, erilaisia esineitä erilaisista puulajeista. Äitini kuvasi ihastuneena taitavia käsityöläisiä silloin ja lähetti matkaamme ottamansa kuvat teetettynä jaettavaksi kaivertajille. Voi sitä onnea ja yllättynyttä riemua, kun he saivat ihastella itseään valokuvista. Valokuvat eivät täällä ole läheskään niin yleisiä kuin meillä Euroopassa, jos joku saa itsestään valokuvan, se on tavallisesti hyvin varjeltu muisto. Lahjaksi näistä kuvista, paikan yksi osakkaista antoi Noelille lahjaksi eben puisen virtahepon. Yrittivät myös kovasti sopia kanssamme, että alkaisimme heiltä ostamiamme tavaroita myydä Suomessa.
Muutama kuva matkalta ”puupaikkaan”, kuoriaisten taistelu lehmän lanta pallosta, paimen lehmineen, haukka ja muuri jonka huippuun on sementoitu rikkinäisiä lasipulloja vaikkeuttamaan ylipääsyä. Olemme miettineet kuinka eläimet kulkevat näillä muureilla vahingoittumatta, mutta hyvin ne kulkevat. Todistimme lauantaina, kun kaunis musta-valkoinen colobus apina taiteili terävien lasien lomassa haavoittumatta.
Tunnelmia varsinaiselta pajalta. Lämpimässä ilmastossa on varmasti mukavin työskennellä ulkona, mutta kuvitelkaapa tämä kaikki sadekauden aikaan, suojaakohan heinäkatos sateelta... muusta työergonomiasta puhumattakaan.
Tiistai aamu oli ehkä yksi Noelin hienoimmista päivistä hänen elämässään. Aiemmin siistijämme näkivät kuinka Noel oli kerännyt palmun lehtijä ja keppejä joista virittelimme hänelle ”jousipyssyn”. Toinen siistijä pojistamme silloin lupasi tehdä aivan oikean jousipyssyn Noelille. Tiistai aamuna se sitten oli valmis ja Noel oli suunnattoman yllättynyt ja innoissaan. Lisää puolustusta apinoiden varalle!
Uimaan päästiin vasta, kun olimme itse putsanneet uima-altaan. Yön aikana veteen oli kerääntynyt pienien ötököiden lisäksi kaksi sammakkoa, matoja, kovakuoriainen ja suuri hämähäkki.
Krokotiili meni muuten puhki.
Muurin takana rakennetaan hotelli konpleksia. Kaksi suurta hämähäkkiä on rankentanut valtavan verkon, auringon valossa se hohti vihreänvärisenä.
Nyt on täysikuu. Ihastelimme sen taivaalle nousua ilallisen yhteydessä terassillamme. Illalliseksi meillä oli kaalilaatikkoa mansikkahillolla!
Mainittakoon vielä lopuksi, että päivä näyttää kirkastuneen, niinkuin täällä on tapana!