Limulla ukundan ”keskustassa”. Meat Palacessta haemme lihaa, ravintolassa voi syödä tai hakea mukaan paikan suuressa grillissä valmistettuja ”liha könttejä”.

Kotitehtäviä on täälläkin tehtävä, vaikka siivous kuulluu vuokran hintaan muu jää itselle. Pyykinpesua ja silittämistä ilman silityslautaa tai höyryrautaa. Onneksi ei sentään tarvitse hiiliä silitysrautaan lämmittää!

Olimme kuulleet rannalle vievän polkutien joka kulkee ”metsän keskellä”. Perjantai oli retkipäivämme jolloin lähdimme tutustumaan tähän kauniiseen hiljaiseen tiehen, etsimään lintuja sekä muuta mielenkiinoista. Evääksi pakattiin banaania, mehua ja lähi ravintolasta nippu chapattia. Kuvan äiti leipoo päivittäin asiakkaille ravintolassaan (heinäkatos jossa penkit) herkullisia chapatti leipiä valurautapannullaan nuotiolla, huolehtien samalla lapsistaan.

Ensin eteenpäin tietä vaeltassa taivaalla liitelevät haukat, sekä kaatopaikka, jossa muutamat miehet etsivät käyttökelpoista tavaraa. Oli muutamia savimajoja, papaija ja tomaatti sekä maissi viljelmiä ja kaunista luontoa. Eläimiä ei juurikaan nähty, voimat meni kuumuudessa taapertamiseen. Rannan ainutta golfkenttää (18 reikäinen) ohittaessamme saimme ”läksytyksen” paikan puutarhurilta, kuinka tällaisiin puskametsiin ei valkoisella ole mitään tulemista ilman paikallista ”turvaa”. Puskista on niin helppo väijyä ja ryöstää meidät halutessa. Hengissä ja kamerakainalossa onneksi kuitenkin retkeltä selviittiin. Golf kentälle oli muuten laskeutunut parvi haikaroita juomaan. Jätän kirjoittamisen hetkeksi ja jatkan myöhemmin.


Hemmotteluhetki jäätelöllä ja syventyminen päivän lehteen Leonardoksessa oli meille ylellisyyttä! Lehdet ovat nyt kirjoittaneet totuuden alkuvuoden poliittisista mellakoista. Lista syyllisistä (joihin kuuluu merkittäviä poliittisia henkilöitä), jotka järjestivät ja kustansivat joukkomellakoita eri puolilla Keniaa, pahiten hautavajoaman ympäristössä. ”Syyllisten lista” toimitetaan Kofi Annanille, jotta syylliset saataisiin vastuuseen teoistaan. Hurjaa luettavaa joukkoraiskauksista ja muista kauheuksista mitä ihmiset saatiin tekemään, jopa perheen jäseniään kohtaan jos he olivat vain eri puolueen kannalla. Tapasin sunnuntaina erään Norjalaisen naisen joka asuu Eldoredissa. Kysyin häneltä kuinka tilanne tuolla todella pahasti kärsineellä alueella on nykyään. Hän kertoi, ettei mellakoista ole ihmisten elämässä mitään jälkiä, kaikki on ”unohdettu” kuin naapurit eivät olisikaan taistelleet keskenään, en tiedä sitten mitä ihmisen ajatuksissa kytee. Korkateilla poikkeksimme ihailemassa heidän terassi maisemaa jonka jälkeen jatksettiin rannalle. Noel pääsi ihailemaan colobus apinoita, suurta lintua puussa sekä tietysti ihanaa Diani beachiä. Tässä muutama kuva teille tunnelmista, jotta saisimme edes jonkun tutuista ja ystävistä houkuteltua tänne!


Korkattien terassilta Ukundaan päin, takana kohoaa Shimba Hillsit

”Greetings, I’m Noel Hurme, I come in peace!”...paikallinen jääkiekkokypärä ja toisin päin käännettynä avaruuskypärä. Valmistettu 5 litran vesipullosta.

Lauantai ja sunnuntai kului hyvinkin tavalliseen tapaan. Sunnuntaina tosin Noel sai uuden ystävän Leen. Hän on seitsemän vuotias poika aivan läheltä asuntoamme, samalta alueelta. He iloitsivat iltapäivän altaalla niin sunnuntaina kuin maanantainakin.

Sunnuntaiksi Paul oli kutsunut perheemme syömään, hän kokkasikin jälleen kerran järjettömän hyvää afrikkalaista ruokaa, kalaa, riisiä, pinaattia ja chapattia. Noel leikki pihan poikien (mukaan lukien Lee, punaisessa paidassa) kanssa ulkona pimeään saakka. Kuvan pihan ympäristössä asuu 4 ystäväämme. Kuvan kerrostalo oli yksi vaihtoehto myös meille, vuokrattavana oli kolmioista yksiöihin. Matalarakennus on rivitalo jossa on vuokrattavana yksihuone, vessa ja suihku on eri rakennuksessa ”pihan perällä”.


Maanantai sitten podettiin raivostuttavaa vatsatautia. Tiistai ja keskiviikko pään räjäyttävää päänsärkyä. Eli mitään järkevää en itse ole saanut aikaan, maannut hämärässä huoneessa tuulettimen alla, aurinkolasit päässä. Pojat ovat touhunneet arkisia asioista...


Kirjoitukseni jäi kesken maanantaina, huonovointisuuteni vuoksi. Nyt on torstai, olo on jo parempi. Noel roikkuu kaulassani ja toisella silmällä seurailee Greace elokuvaa, Toni on tulossa kotiin. Lounaaksi meillä on tänään niin herkullista herne/papu soppaa, riisillä ja tomaatilla sekä ripauksella valkosipulia ja korianteria...järjettömän hyvääääääää!!!!!!!!!! Seuraavaan kertaan, auringon säteitä kaikille!