Blogini
Blogini
ensimmäinen...auringonpistos
Yöllä satoi todella kovaa vettä, mutta aamu aukeni aurinkoisena ja kirkkaan kuten lähes aina. Ystävämme Korkatit olivat varanneet jääkaappiimme aamiaistarpeita ja mehevän, herkullisia Afrikan hedelmiä. Voi, miten sitä on kaivannutkaan tuoreita banaaneja, papaijoita ja muita luonnon herkkuja!
Paul (ystävämme naapurista) saapui tervehtimään heti aamiaiselle meitä. Hän oli kiitollinen saamastaan Moleskinen muistikirjasta jonka siskoni lähetti sekä valokuvista ja Marianne karkeista. Ne ovat muuten täällä paikallistenkin keskuudessa pidetty herkku, tosin on aina käytävä taistelua itsensä kanssa avaako itse tuliaisiksi tuodun Mariannepussin vai lahjoittaako sen eteenpäin.
Muutamia kuulumisia Paul meille osasi kertoa. Mercy ja Ali (muistat varmasti edellisestä blogistamme) ovat muuttaneet Ukundasta pois. Niin, ja arvaahan mikä oli hänen ensimmäinen kommentti nähdessään meidät, ”olettepa kasvaneet!”. Tosin hänen kommentinsa ei jäänyt viimeiseksi koskien meidän kokoamme, Suomen herkut ovat tehneet tehtävänsä, todella! Täällä Keniassa on tapana mainita ulkonäköäkon koskevat asiat hyvin suoraan, niin hyvät kuin huonotkin.
Maarit-mummin viimehetkellä ostetut pillit on jo käytetty! Aamiaisella terassillamme, avonainen ovi vie keittiöön.
lauantai 4.10.2008
Ei varmastikkaan ole vaikea arvata, kuinka loppu päivämme kului. Uimassa, tietysti! Takapihanllamme on Suuri uima-allas sekä pieni allas lapsille. Uimaan pääsee pientä korvausta vastaan (50 senttiä/aikuinen, lapset ilmaiseksi). Takapihalla toimii myös Afrikkalaista ruokaa tarjoava ravintola, African Pot. ”Uutuutena” on joka ilta kello 19.00 aerobic!
Suomesta mukana matkustanut krokotiili ja pojat, takana näet ravintolan.
Noel löysi suuren heinäsirkan, kuolleen tosin.
Kaupassa poikettiin ja tavaroita järjesteltiin kaappeihin ilta. Tänne Diani Beachin varrelle rakennetaan paljon. Nytkin on tulossa uusi, suuri supermarket Nakumatti. Kasvu on hyvästä, varmasti moni löytää työpaikan hurjien rakennustelineiden päältä tai jopa viileästä myymälästä sitten myöhemmin. Kaikkea siis täältäkin on jo saatavilla. Kun lasken kaikki suuremmat ruokakaupat täällä Ukundassa ja rannalla niitä on jo 5. Tietysti pieniä kojuja ja kioskeita on lukematon määrä, mikä hassua niissä kaikissa myydään lähes samoja tuotteita, samaan hintaan.
Olimme etsineet tänne uutta asuntoa Suomessa ollessamme. Mutta kuten huomaat olemme samassa vanhassa, tutussa kodissa. Mangro Flatsissä huoneistossa numero 8. Pieni kaksikerroksinen , 8 huoneiston talo,kalustettu kauniisti, vartiointi on porteilla 24h ja siivous sekä lakanat kuuluvat vuokran hintaan. Mitään moittimista tässä ei ole, mutta toivoimme löytävämme hieman edullisemman vuokrakohteen. Valitettavasti hinnat ovat
täällä nousseet todella paljon ja jos vuokra olisi ollut kohtuullinen, vuokranantaja ei halua pieniä lapsia vieraakseen.
Illalla Paul ja Jane poikkesivat luonamme suihkussa, sillä heillä ei ole tullut vettä kahteen päivään. Se on kauhistuttava ajatus täällä, sillä nyt on todella kuuma. Sanovat, että lokakuuksi normaalia kuumempi.
Noel nukahti jo seitsemältä illalla illallispöytään, ja syykin siihen selvisi hyvin pian. Hänellä oli kuumetta 38,10...ilmeisesti auringonpistos päivän paahteesta altaalla tai sitten vain niin valtava ilman lämpötilan muutos. Viime matkallammekin kävi sanoin, ennen kuin kuumuuteen tottuu, lapset kuulemma reagoivat näin.