Maanantai loikoiltiin takapihalla. Meidän pieni apina harjoitteli taitojaan sängyntolpassa ennen uimaan lähtöä.

Aurinko on harmillisen kuuma tuulen puuttuessa. Maanantai ja tiistai paistoi, keskiviikkona Simba Hillseiltä työntyi mustat pilvet ukkoskuuroineen valtavan kovalla tuulella. Vettä satoi rankasti ja kylässä piti kävellä karttaen kookospalmuja, sillä kovassa tuulessa kuivuneet suuret palmulehdet sekä kivikovat kookospähkinät mätkähtelevät vauhdilla alas. Tänään torstainakin aamu oli pilvinen, tosin nyt kirkastui. Noel odottaa jo malttamattomana uikkarit jalassa alhaalla altaalle pääsyä, joten parasta jatkaa myöhemmin.


No niin, nyt on altaalla kroolattu ja kana pilaukin kokattu ja syöty perinteisen Afrikkalaisen salaatin kanssa. Kahvi tuoksuu keittiöstä ja viimeiset suklaapalat sulavat kohta suussa!  Palatakseni vielä maanantain allas tunnelmiin. Noel asetteli itsensä aurinkotuoliin ottamaan aurinkoa! Lisko hyppäsi uimaan herkku mango mehuumme.

Tiistai aamuna sitten kello puoli 9 käveltiin matatu parkkiin Ukundan keskustaan ja istuttiin kaahaavan, ”kamikatse” kuskin kyytiin. Ukundasta Likonin lautalle matatu ajaa puoli tuntia. Matatut eivät kulje lautalla kaupunkiin, vaan matkustajien tulee kävellä lauttaan ja jatkaa matkaa toiselta puolelta toisella matatulla kukin haluaamansa suuntaan. Ihmismassan mukana ja yrittäen tunnistella matatu ”sisäänheittäjien/rahastajien” huutoja määränpäistä löysimme haluamamme. Mukava ja edullinen tapa matkustaa. Kaupungissa on helppo käyttää tuktukkejä. Noel kävi heittelemässä kiviä mereen Fort Jesuksella. Amerikkalaisia sotalaivoja näimme rannikon tuntumassa, vahtivat laivoja merirosvojen vuoksi. Merirosvot ovat aiheuttaneet pajon harmia Somalian rannikolla.


Fort Jesus on vanha linnoitus, nykyinen turistinähtävyys. Itse emme ole sisällä koskaan käyneet.

Biasharalta kävimme hakemassa tuliaistoivelistalla olevia kankaita ja huiveja. Mainittakoon kaikille, että jos sinulla on toiveita saada täältä itsellesi jokin tavara tai kangas jne. kirjoitathan toiveesi meille sähköpostiin, niin teemme kaikkemme, että löydämme tuomisia sinullekkin. Ilmoitathan asiasta kuitenkin mahdollisimman pian, menemme Mombasaan vielä joulukuussa.


Tapasimme ystävä pariskuntamme Bianchit uudella Nakumatilla Nyailissa. Herkuttelimme tämän lähetystyöparin kanssa herkullisesta kahveista ja jäätelöistä ja jopa mansikkakakusta mukavassa kahvilassa. Satu antoi lahjaksi Noelille elefantti korun, Noel on hyvin ylpeä tästä.

Palasimme illan lähestyessä lautalla ja Matatulle takaisin kotiin. Jostain olen jälleen onnistunut hankkimaan itselleni vatsanväänteitä. Ja kuinka arvata saattaa juuri lautalla ollessamme tuli niin järjetön toiletin tarve, että hädissäni mietin joudunko istahtamaan roskapönttöön, sillä lautalla ei ole edes yleistä hädänhelpottajaa. Kauhun hiki otsalta valuen saimme etsittyä käyttöön lähimmän yleisen likaisen ja lattiat vettä lilluvan käymälän läheltä satamaa Likonista. Mukavaa reissata, mutta ei vatsataudissa ja järjettömässä kuumuudessä. Nyt on onneksi helpottanut jo hieman, kokonaisia papaijan siemeniä nielin vielä papaija tablettien lisäksi, näyttää tepsivän. Paikalliset juovat äkilliseen ripuliin lämmintä vettä johon on sekoitettu suolaa ja sokeria, kuulemma helpottaa nopeasti.


Suklaat ovat sitten loppu, torstai illan rutiinit vielä edessä. Toivomme kaikille mukavaa viikonjatkoa ja iloista mieltä! Onkohan siellä jo lunta?


Tässä teille vielä tunnelmia Ukundasta. Ai, niin ja vielä yksi vinkki täällä matkustaville. Valitse (jos on valinnan varaa) itsellesi sellainen matatu, jonka kuski on iäkkäämpi, näin suurella todennäköisyydellä pienennät riskiä joutua matatu auto-onnettomuuteen, sillä he ajavat rauhallisemmin kuin nuoremmat. (Vinkki on Heleniltä joka on asunut täällä vuosia)